Oncorhynchus gorbuscha
Kyttyralohi
Kutsumaton vieras Tyyneltämereltä
Kyttyralohi (Oncorhynchus gorbuscha) on kotoisin Pohjois-Tyyneltämereltä — Alaskasta Japaniin. Neuvostoliiton istutustojen kautta 1950–1990-luvuilla Vienanmerellä ja Kuolan niemimaalla se on levinnyt räjähdysmäisesti kaikkialle Pohjois-Eurooppaan.
Suomessa sitä on havaittu kasvavissa määrin Lapin joissa vuodesta 2017. Sen tunnusomainen kyttyrä (kutuvalmiilla koirailla) ja massiivinen koko tekevät siitä erehtymättömän. Kyttyrälohella on tiukka 2-vuotinen elinkierto: se kuoriutuu, vaeltaa mereen, kasvaa 18 kuukautta, palaa, kutee ja kuolee.
Invaasio on luokiteltu vakavaksi uhaksi kotimaisille lohille ja taimenille. Kyttyralohet kilpailevat kutupaikoista, muuttavat jokien ravinnetasapainoa massiivisten raatomäärien kautta ja voivat levittää loisia. Suomi, Norja ja Ruotsi suosittelevat aktiivisesti jokaisen pyydetyn yksilön poistamista.
Tunnistus: kyttyralohi vs. Atlantin lohi
Kyttyralohi (vieraslaji)
- Suuret, selvästi näkyvät mustat pilkut pyrstöevässä
- Kyttyrä selässä (koiraat, heinäkuusta alkaen korostunut)
- Pienet suomut, erittäin lukuisat
- Pyrstöevän tyvi ohut ja kapea
- Iho muuttuu joessa tummanharmaaksi tai mustaksi
- Ei punaista pistettä — koskaan pilkkuja kylkiviivalla
Atlantin lohi (kotimainen)
- Vähän tai ei ollenkaan pilkkuja pyrstöevässä
- Ei kyttyrää, virtaviivainen vartalo
- Suuret, selvästi näkyvät suomut
- Leveä, vahva pyrstöevän tyvi
- Hopeiset kyljet hajanaisten tummien pilkkujen kera
- X-muotoiset pilkut kylkiviivan yläpuolella
Kausivaihtelut
Kyttyralohi esiintyy joissa vain muutaman viikon vuodessa — silloin kuitenkin valtavina massoina. Se ei enää syö, mutta reagoi aggressiivisesti viehisiin.
Invaasion aikajana Suomessa
Kyttyralohi on levinnyt räjähdysmäisesti Skandinaviassa vuodesta 2017. Parittomina vuosina nousumäärät ovat erityisen korkeita (2-vuotinen kierto).
Ensimmäinen joukkoesiintyminen Pohjois-Norjassa
Suuret parvet saapuvat Teno/Näätämöjoelle (FI)
Ennätysnousu: kymmeniätuhansia kyttyrälohia Lapissa
Massiivinen invaasio, ensimmäistä kertaa myös Etelä-Suomessa
Vakiintunut populaatio, vuotuinen 2-vuotiskierto vahvistettu
Ravintospektri
Kyttyralohi syö vain meressä. Joessa se lopettaa ravinnon oton kokonaan — sen ruoansulatusjärjestelmä surkastuu. Saaliit saadaan puhtaasti puremarefleksin kautta.
Kasvu iän mukaan
Kyttyrälohella on kiinteä 2-vuotinen kierto. Se kasvaa yksinomaan meressä ja saavuttaa maksimipainonsa juuri ennen jokeen nousua.
| Ikä (vuotta) | Pituus | Paino | Suhteellinen koko |
|---|
Elinympäristövaatimukset
Kutupaikkakilpailu
Kyttyralohet kutevat samoilla sorapohjilla kuin Atlantin lohi ja taimen. Massansa vuoksi ne tuhoavat olemassa olevia kutupaikkoja.
Ravinnesyöte
Kymmenettuhannet mätänevät kalat lisäävät typpi- ja fosforikuormitusta karuihin jokiin. Voi käynnistää levänkasvun.
Tautiriski
Tyynenmeren lajina kyttyralohi tuo mahdollisesti vieraita loisia ja taudinaiheuttajia atlanttisiin vesiin.
Geneettinen introgressio
Kyttyralohi ei voi risteytyä Atlantin lohen kanssa (eri kromosomiluku). Ei geneettistä uhkaa.
Ravintoverkko
Kotkat, karhut ja saukot hyötyvät massiivisesta ravintotarjonnasta. Pitkäaikaisvaikutukset kotimaisiin kalakantoihin ovat epäselviä.
Leviämisnopeus
Jokainen sukupolvi leviää yhä etelämmäs. Nykyään myös Itämeressä ja Keski-Suomen joissa havaintoja.
Kyttyrälohen kalastus: näin se onnistuu
Vaikka kyttyralohi ei enää syö joessa, se reagoi puremarefleksiin: se nappaa kaikkeen, mikä tunkeutuu sen reviirille. Erityisen tehokkaita ovat huomiota herättävät, provosoivat vieheet kirkkaissa väreissä.
Kalat nousevat tiiviissä parvissa jokea ylös. Kapeikkoihin ja koskiin ne keräntyvät — siellä mahdollisuudet ovat parhaat. Huippukausi kestää vain muutaman viikon (heinäkuun lopulta elokuun puoliväliin), sitten se on ohi.
Heittouistelu
Heinä — SyysSuuret, kirkkaat lusikkauistimet ja lohiuistimet. Pinkki, oranssi ja keltavihreä ovat värejä. Aggressiivinen kelaustapa.
Perhokalastus
Heinä — EloSuuria, värikkäitä perhosia (Pink Shrimp, Egg Patterns). Tarjoilu suoraan nenän eteen. Swinging tai stripping.
Pohjakalastus
Elo — SyysKutupaikalla yksittäiskoukulla ja huomiota herättävällä syötillä. Tehokas, mutta paikoin rajoitettu.
Käsisiima (Pilkki)
Heinä — EloNorjassa ja Pohjois-Suomessa yleinen: yksinkertainen käsisiima pilkillä suoraan parviin.
Missä kyttyrälohta esiintyy Suomessa
Invaasio keskittyy pohjoiseen, mutta leviää tasaisesti etelään. Parittomina vuosina (2025, 2027...) nousumäärät ovat erityisen suuria.
Teno (Tana)
70.1°N, 27.0°EInvaasion keskipiste Suomessa
Norjan rajajokeen laskettiin vuonna 2023 yli 100 000 kyttyrälohta — enemmän kuin Atlantin lohia. Suomen ja Norjan viranomaiset ylläpitävät pyydysaitoja ja kehottavat aktiiviseen poistopyyntiin.
Näätämöjoki
69.7°N, 29.0°ERajajoki Norjaan
Yksi ensimmäisistä joista, joissa kyttyrälohta havaittiin Suomessa. Pieni lohipopulaatio on erityisen haavoittuva. Saamelaisyhteisöt ylläpitävät perinteisiä pyydysverkkoja poistopyyntiä varten.
Tornionjoki
66.4°N, 23.8°EEtenevä rintama etelään
Euroopan pisimmässä vapaana virtaavassa joessa on raportoitu vuodesta 2021 yhä enemmän kyttyrälohia. Erityisesti huolestuttaa kilpailu täällä luontaisesti lisääntyvän Atlantin lohen kanssa.
Perämeri (rannikko)
64.0°N, 23.5°EUusi leviämisrintama
Vuodesta 2023 kyttyrälohia on raportoitu myös Keski-Suomen rannikkojoissa. Leviäminen etelään etenee jokaisen sukupolven myötä. Kalastajia pyydetään ilmoittamaan saaliista.
Hyötykäyttö: yllättävän hyvä!
Ilmoita saaliista — auta tiedettä
Tärkeää: Kyttyralohi saa ja tulee ottaa saaliiksi. Ei rauhoitusaikaa, ei alamittaa eikä saaliskiintiötä. Jokainen poistettu kala auttaa invaasion hillitsemisessä.
