Coregonus lavaretus
Siika
Suomen kansalliskala
Siika (Coregonus lavaretus) on Suomessa enemmän kuin pelkkä kala — se on kansallisidentiteetin osa. Suomessa se tunnetaan nimellä Siika (suuri muoto) tai Muikku (pieni muoto) ja esiintyy käytännössä jokaisessa järvessä sekä koko Itämeren rannikolla.
Muikku (Coregonus albula) on Suomen kaupallisesti tärkein makean veden kala. Savustettuna tai voissa paistettuna se löytyy jokaiselta suomalaiselta kesätorrilta — ja vuotuinen Muikkukuningas-kilpailu Puruvesillä on instituutio.
Iso siika on sitä vastoin vaativa urheilukala. Sen pehmeä suu ja varovainen purenta tekevät siitä todellisen haasteen. Suomessa on kehittynyt oma kalastusperinne siian ympärille: mormyška-pilkkiminen talvella ja kevyen nymfin kalastus kesällä.
Kausivaihtelut
Siika on aktiivinen ympäri vuoden, syöntihuippu loppukesällä ja alkusyksyllä — ennen kuin kutuaika alkaa lokakuussa.
Ravintospektri
Siika on suodattaja ja pohjansyöjä. Eläinplankton ja surviaissääsken toukat muodostavat pääravinnon — tämä selittää, miksi mormyškat ovat niin tehokkaita.
Kasvu iän mukaan
Kasvu vaihtelee voimakkaasti muotojen välillä. Suuret siiat ravinteikkaissa järvissä voivat kasvaa selvästi nopeammin kuin nämä keskiarvot.
| Ikä (vuotta) | Pituus | Paino | Suhteellinen koko |
|---|---|---|---|
| 1 | 10 cm | 10 g | 18% |
| 2 | 18 cm | 50 g | 33% |
| 3 | 25 cm | 140 g | 45% |
| 4 | 30 cm | 260 g | 55% |
| 5 | 35 cm | 420 g | 64% |
| 6 | 39 cm | 600 g | 71% |
| 8 | 45 cm | 950 g | 82% |
| 10+ | 55 cm | 1.8 kg | 100% |
Elinympäristövaatimukset
Veden lämpötila
Kylmän veden laji, joka hakeutuu kesällä viileisiin syvännekerroksiin. Suosii harppauskerrosta (termokliiniä).
Happi
Herkkä happikadolle. Talvikuoleminen mahdollista matalien järvien täydellisessä jääpeitteessä.
Veden kirkkaus
Suodattaa planktonia näköaistiin ja kidusreusuihin perustuen. Tarvitsee hyvät näkyvyysolosuhteet tehokkaaseen ravinnon hakuun.
Järven koko
Suosii järviä, joissa on selvä syvyysrakenne ja lämpötilakerrostuma. Myös Itämeren rannikkoalueilla.
Pohja (kutu)
Kutee syksyllä kovalle pohjalle 1 — 5 m syvyyteen. Mätimunat talvehtivat pohjassa kevääseen.
Ravintotarjonta
Kasvu korreloi suoraan planktontuottavuuteen. Mesotrofiset järvet tuottavat parhaat koot.
Siian kalastustekniikat
Siian suu on pehmeä ja pieni, ja se puree äärimmäisen varovaisesti. Hieno varustus, ohut peruke ja pienet syötit ovat välttämättömiä. Suomessa on vakiintunut kaksi päämenetelmää, jotka molemmat ovat suomalaisen kalastuskulttuurin leimaamia.
Talvella mormyška-pilkkiminen on kuningas laji: pieni, lyijypäinen tekokorennontoukka liikutetaan jääreiän kautta ylös ja alas. Purenta tunnistetaan äärimmäisen herkkävärähteisellä niiauslatvavavalla — jokainen nykkäys voi olla kala.
Mormyška (jää)
Joulu — HuhtiPieni lyijypäänymfi herkällä niiauslatvavavalla. Suomalainen menetelmä kaikkein parhaimmillaan siian jääkalastuksessa.
Nymfit (Dropper Rig)
Touko — Loka2-3 pientä nymfiä sivukoukuissa, kohojan tai indikaattorin alla. Surviaissääski-imitaatioita koossa 14 — 18.
Kuivaperho
Kesä — EloKun siiat nousevat: CDC-surviaissääsket ja pienet Griffith's Gnat koossa 18 — 22. Erittäin ohut peruke (0.08 mm).
Verkkokalastus (kaupallinen)
Ympäri vuodenVerkoin ja nuotalla. Ammattikalastajien perinteinen menetelmä — erityisesti muikulle.
Mistä Suomesta siikaa saadaan
Siika on levinnyt kaikkialle Suomeen. Nämä vesistöt tunnetaan erityisen suurista yksilöistä ja hyvistä pyyntimahdollisuuksista.
Puruvesi (Saimaa)
61.7°N, 29.4°ESuomen kirkkain järvi — siian mekkä
Kristallinkirkas vesi näkyvyydeltään jopa 10 m. Täällä järjestetään vuosittain legendaarinen Muikkukuningas-kilpailu. Siiat saavuttavat ylikeskimääräisiä kokoja ihanteellisen ravintotarjonnan ansiosta.
Inarijärvi
69.1°N, 27.6°EArktisia siikoja Lapissa
Suomen kolmanneksi suurin järvi ylläpitää useita siian ekotyyppejä. Planktoninsyöjämuoto elää pelagisesti avovesillä, kun taas suurempi pohjasuuntautunut muoto asuttaa rantarakenteita. Legendaarinen mormyška-pilkkiminen alkutalvesta.
Merenkurkun rannikko
63.5°N, 21.5°EItämeren vaellussiika
Perämeren vaellussiiat saavuttavat suurimmat koot kaikista suomalaisista muodoista. Ne nousevat syksyllä rannikkojoihin ja pyydystetään siellä verkoin ja kalastusvälinein.
Päijänne
61.6°N, 25.5°ESyvävedensiikoja Keski-Suomessa
Suomen toiseksi suurin järvi tarjoaa ihanteelliset olosuhteet: syvä, kirkas vesi selkeällä termokliinillä. Siiat oleskelevat kesällä 8 — 15 m syvyydessä. Uistelua pienillä vaappuilla ja mormyška-pilkkimistä talvella.
Suomen herkku numero 1
Savustettu muikku — Kuumasavustettuja pieniä muikkuja vartaassa. Suomalaisen katukeittiön ehdoton ykkönen.
Paistettu muikku — Ruisjauhopaneroituja muikkuja perunamuusin kera.
Kalakukko — Perinteinen karjalainen kalapiiras, jossa muikkua ruisleiväsen sisällä.
Loimulohi-tyyliin — Suuret siikafileet koivulaudalla avotulen äärellä kypsennettyinä.
Siian mäti tunnetaan nimellä 'suomalainen kaviaari', ja sitä nautitaan sellaisenaan paahtoleivällä tai blinoilla smetanan ja punasipulin kera.
Mormyška-vinkki aloittelijoille
Syötti: 2 — 4 mm lyijypäänymfi punaisella tai oranssilla pisteellä. Usein varustettu yksittäisellä toukalla tai madonpalalla.
Tekniikka: Hidas ylös-alas-liike (2 — 3 cm isku), säännöllisin tauoin. Purema näkyy minimaalisena niiauslatvan nykkäyksenä — isketti heti, mutta hellästi!
Syvyys: Siiat oleskelevat talvella yleensä juuri pohjan yläpuolella (0,5 — 1 m yläpuolella). Etsi alhaalta ylöspäin.
