Coregonus spp.
Siika
Suomalaisten suosikkikala
Tämä alueellinen opas käsittelee siikaa laajassa merkityksessä: eri vesistöjen muodot eroavat ravinnon, kasvun ja vaellusten suhteen. Luke käyttää Suomen siiasta nimeä Coregonus lavaretus, kun taas Ruotsin HaV käyttää sik-nimelle Coregonus maraena; alueelliset nimikäytännöt eivät automaattisesti tarkoita samaa taksonomista rajausta. Muikku (Coregonus albula, ruotsiksi siklöja) on erillinen laji.
Muikku (Coregonus albula) on Suomen kaupallisesti tärkein makean veden kala. Savustettuna tai voissa paistettuna sitä löytyy jokaiselta suomalaiselta kesätorilta – ja Puruveden muikku on ollut EU:n suojattu maantieteellinen merkintä vuodesta 2013.
Iso siika on sitä vastoin vaativa urheilukala. Sen pehmeä suu ja varovainen syönti tekevät siitä todellisen haasteen. Suomessa on kehittynyt oma kalastusperinne siian ympärille: mormyska-pilkkiminen talvella ja kevyt nymfikalastus kesällä.
Kausi ja aktiivisuus
Talvipilkintä, hienovarainen vieheen tai syötin tarjoaminen avovedessä ja syksyiset kutuvaellukset rytmittävät siikojen vuotta. Etsi kaloja sieltä, missä sopiva ravinto kohtaa viileän, runsashappisen veden.
LähteetRavintospektri
Siiat syövät planktonia, selkärangattomia pohjaeläimiä ja muuta paikallista ravintoa. Siikamuoto, ravinnon tarjonta ja kilpailu muiden kalojen kanssa ratkaisevat, mikä ravinto on erityisen tärkeää.
- Eläinplankton (vesikirput, hankajalkaiset)
- Surviaissääsken toukat
- Päivänkorentojen toukat
- Detritus ja levät
Kasvun yleiskuva
Pituuden ja painon kehitys kasvun aikana.
Lähteet| Ikä (vuotta) | Pituus | Paino | Kokovertailu |
|---|---|---|---|
| 1 | 10 cm | 7 g | |
| 2 | 18 cm | 50 g | |
| 3 | 25 cm | 140 g | |
| 4 | 30 cm | 260 g | |
| 5 | 35 cm | 420 g | |
| 6 | 39 cm | 600 g | |
| 8 | 45 cm | 950 g | |
| 10+ | 55 cm | 1.8 kg |
Elinympäristövaatimukset
Veden lämpötila
- Tyypilliset olosuhteet
- Viileä vesi
- Muut vaikuttavat tekijät
- Kuumuus ja hapenpuute
Viileä, runsashappinen vesi on tärkeä elinympäristö. Järven rakenne määrää suojapaikat: suuressa ja enimmäkseen matalassa Pyhäjärvessä lämpötilan, ravinnon ja kilpailun yhteisvaikutus korostuu.
Happi
- Tyypilliset olosuhteet
- Riittävä hapensaanti
- Muut vaikuttavat tekijät
- Pitkittynyt hapenpuute
Virtaus, tuuli ja veden sekoittuminen tuovat happea veteen. Lämpötila ja vedenvaihto auttavat löytämään sopivia ravinnonhankinta- ja suojapaikkoja.
Veden kirkkaus
- Tyypilliset olosuhteet
- Vaihtelee paikallisen muodon mukaan
Osa muodoista syö planktonia, osa pohjaeläimiä tai kalaa. Sama näkyvyysvaatimus ei koske kaikkia muotoja.
Järven koko
- Tyypilliset olosuhteet
- Järvet, joet ja rannikkovedet
Elinympäristö vaihtelee muodon ja elinvaiheen mukaan. Pelkkä järven koko ei ratkaise sen sopivuutta.
Pohja (kutu)
- Tyypilliset olosuhteet
- Sora, hiekka, kivet
- Muut vaikuttavat tekijät
- Lieju
Kutee syksyllä kovalle pohjalle 1 - 5 m syvyyteen. Mätimunat talvehtivat pohjassa kevääseen.
Ravintotarjonta
- Tyypilliset olosuhteet
- Paikalliselle muodolle sopiva ravinto
Kasvu riippuu muodosta, ravinnosta ja kannan tiheydestä; mikään rehevyysluokka ei takaa nopeinta kasvua.
Siian kalastustekniikat
Siian suu on pehmeä ja pieni, ja se ottaa syötin äärimmäisen varovasti. Hienot välineet, ohut peruke ja pienet vieheet ovat välttämättömiä. Suomessa on vakiintunut kaksi päämenetelmää, jotka molemmat ovat suomalaisen kalastuskulttuurin leimaamia.
Talvella mormyskapilkintä on kuningaslaji: pientä painotettua tekoperhoa liikutetaan jääreiässä ylös ja alas. Tärpit näkyvät äärimmäisen herkästä tärppijousesta – jokainen nytkähdys voi olla kala.
Mormyska (jää)
Joulu - HuhtiNosta mormuskaa hitaasti ja tasaisesti pienin liikkein. Muuta nopeutta varovasti ja tarkkaile tärpinilmaisinta; siiat ottavat syötin usein varovasti.
Nymfit (sivuperukkeet)
Touko - Loka2-3 pientä nymfiä sivuperukkeissa, kohon tai indikaattorin alla. Surviaissääski-imitaatioita koossa 14 - 18.
Kuivaperho
Kesä - EloKirkkaissa järvissä ja sopivilla jokiosuuksilla siikoja voi kalastaa pienillä nymfeillä tai kuivaperhoilla. Valitse perhon tarjoamistapa hyönteisten ja kalojen ruokailusyvyyden mukaan.
Verkkokalastus
Ympäri vuodenVerkot ja nuotat ovat ammatti- ja kotitarvekalastajien perinteinen pyyntitapa. Verkkokalastukseen tarvitaan vesialueen omistajan lupa.
Mistä Suomesta siikaa saadaan
Siika on levinnyt kaikkialle Suomeen. Nämä vesistöt tunnetaan erityisen suurista yksilöistä ja hyvistä pyyntimahdollisuuksista.
Puruvesi (Saimaa)
61.7°N, 29.4°EYksi Suomen kirkkaimmista järvistä
Kristallinkirkas vesi, jonka näkösyvyys on useita metrejä – klassinen siika- ja muikkujärvi.
Inarijärvi
69.1°N, 27.6°EArktisia siikoja Lapissa
Suomen kolmanneksi suurimmassa järvessä elää useita siian ekotyyppejä. Planktonia syövä muoto elää ulapalla, kun taas suurempi pohjalla viihtyvä muoto oleskelee rantojen pohjarakenteiden lähellä. Tunnettu alkutalven mormyskapilkinnästä.
Merenkurkun rannikko
63.5°N, 21.5°EItämeren vaellussiika
Perämeren vaellussiika nousee rannikon jokiin kutemaan syksyllä. Kyse on biologisesta ajoituksesta, ei avoimesta pyyntikaudesta: Manner-Suomen mereen laskevissa joissa ja puroissa siika on rauhoitettu 1.9.–30.11. Suunnittele vain voimassa olevien vesialuekohtaisten ehtojen mukainen kalastus. Tornion rajajoella noudatetaan erillisiä rajajokisääntöjä (kalastusasetus 1 §).
Päijänne
61.6°N, 25.5°ESyvänteiden siikoja Keski-Suomessa
Suomen toiseksi suurin järvi tarjoaa ihanteelliset olosuhteet: syvä, kirkas vesi selvällä harppauskerroksella. Siiat oleskelevat kesällä 8 - 15 m syvyydessä. Uistelua pienillä vaappuilla ja mormyska-pilkkimistä talvella.
Suomalainen herkku
Savustettu muikku – kuumasavustettuja muikkuja vartaassa, suomalaisen katuruoan klassikko.
Paistettu muikku – ruisjauhoissa paistettuja muikkuja perunamuusin kera.
Kalakukko – perinteinen savolainen kukko, jossa muikkuja ja sianlihaa ruistaikinakuoren sisällä.
Loimulohi-tyyliin – isoja siikafileitä laudalla avotulen äärellä kypsennettyinä.
Siian ja muikun mätiä pidetään 'suomalaisena kaviaarina', ja sitä nautitaan paahtoleivän tai blinien kanssa smetanan ja punasipulin kera.
Mormyska-vinkki aloittelijoille
Viehe: 2 - 4 mm painotettu mormyska punaisella tai oranssilla pisteellä. Usein varustettu yksittäisellä toukalla tai madonpalalla.
Tekniikka: Hidas ylös-alas-liike (2 - 3 cm), säännöllisin tauoin. Tärppi näkyy pienenä tärppijousen nytkähdyksenä – vastaa heti, mutta kevyesti!
Syvyys: Siiat oleskelevat talvella yleensä juuri pohjan yläpuolella (0,5 - 1 m yläpuolella). Etsi alhaalta ylöspäin.
Lähteet
- Long-term decline of whitefish (Coregonus lavaretus) population in the boreal lake Pyhäjärvi, southwest Finland, relative to simultaneous abiotic and biotic changes
- Mormuskointi on erilaista pilkkimistä
- Sik (Coregonus lavaretus)
- Recreational fishing2024, retainedcatch and relative standard error
- SYKE: Haukivesi Oravi, 1991–2020
