Esox lucius
Hauki
Vedenalaisen valtakunnan kuningas
Hauki (Esox lucius) on Suomen sisävesien kiistaton huippupetokala. Torpedohahmoisella vartalollaan, litistyneellä ankannokkasuullaan ja sadoilla neulaterävillä hampaillaan se on täydellisesti suunniteltu räjähtäviin väijytyshyökkäyksiin.
Suomessa hauki on ylivoimaisesti suosituin saalis petokalastajien keskuudessa. Yksikään muu kala ei yhdistä kokoa, taistelukykyä ja aggressiivisuutta yhtä vaikuttavasti. Suomen lukemattomissa järvissä ja lahdissa hauet saavuttavat säännöllisesti yli metrin pituuksia — todelliset kapitaalit yli 10 kilon painoisina eivät ole harvinaisuuksia.
Hauki on klassinen väijyjäsaalistaja. Liikkumatta se seisoo ruohikossa tai ruovikon reunassa, täydellisesti naamioitunut vihreäkeltaisella kuviollaan. Kun saaliskala tulee kantaman päähän, hyökkäys on salaman nopea — suuren hauen räjähtävä isku on vaikuttavimpia hetkiä, joita makean veden kalastus voi tarjota.
Kausivaihtelut
Hauen aktiivisuusmalli suomalaisissa vesistöissä — huiput keväällä ja syksyllä, kesähiljainen helteessä.
Ravintospektri
Hauki on puhdas petokala. Sen ravinto koostuu lähes yksinomaan kaloista — täydennettynä sammakoilla, ravuilla ja satunnaisesti ankanpoikasilla.
Kasvu iän mukaan
Hauet kasvavat nopeasti ja saavuttavat valtavia kokoja. Suomen ravinteikkaissa järvissä yli metrin pituiset ja yli 10 kg painoiset yksilöt ovat mahdollisia.
| Ikä (vuotta) | Pituus | Paino | Suhteellinen koko |
|---|---|---|---|
| 1 | 15 cm | 25 g | 12% |
| 2 | 28 cm | 180 g | 22% |
| 3 | 40 cm | 500 g | 31% |
| 4 | 50 cm | 1.1 kg | 38% |
| 5 | 60 cm | 2.0 kg | 46% |
| 6 | 70 cm | 3.2 kg | 54% |
| 8 | 85 cm | 5.5 kg | 65% |
| 10+ | 100 cm | 9.0 kg | 77% |
Elinympäristövaatimukset
Veden lämpötila
Optimaalinen saalistuskäyttäytymiseen 10 — 20 °C:ssa. Aktiivisuushuippu keväällä ja syksyllä kohtalaisissa lämpötiloissa.
Rakenne / suoja
Klassinen väijyjäsaalistaja. Oleskelee mieluiten ruohikoissa, ruovikon reunoilla ja uppopuiden luona.
Veden syvyys
Kesällä matalissa kasvillisuuslahdissa, talvella syvemmillä alueilla. Seuraa saalisparvien mukana.
Vesistötyyppi
Suosii seisovia tai heikosti virtaavia vesiä runsaalla kasvillisuudella. Suomen järvet ovat ihanteellinen elinympäristö.
Näkyvyys
Hyötyy lievästä sameudesta, joka tukee sen naamioitumista väijyjäsaalistajana. Liian kirkas vesi tekee siitä varovaisemman.
Saalistiheys
Tarvitsee runsaan saaliskalatarjonnan. Korkea särkikalatiheys (särjet, lahnat) on avain suuriin haukiin.
Hauen kalastustekniikat Suomessa
Hauki on päihitettävissä monenlaisilla menetelmillä. Suomessa viehe-kalastus veneestä hallitsee — suuret jerkbaitsit, kumikalat ja vaapput vedetään kasvillisuuskenttien yli ja ruovikon reunoja pitkin.
Talvella, kun järvet jäätyvät, haukea kalastetaan syöttikalalla jään alla. Kylmät kuukaudet tuovat usein suurimmat yksilöt, koska kapitaaliset hauet keräntyvät hallittaviin syvyyksiin.
Jerkbait
Kesä — SyysSuuret, aggressiiviset vieheet epäsäännöllisellä vedolla. Huippumenetelmä aktiivisille hauille matalissa kasvillisuuslahdissa.
Kumikala / Softbait
Ympäri vuodenMonipuolisin viehe. Pinnasta pohjaan, hitaasti tai nopeasti — sopeutuu jokaiseen tilanteeseen.
Vaappu / Crankbait
Touko — LokaVetouistelu vaappuilla laajojen matalien alueiden yli. Kattaa suuria pinta-aloja tehokkaasti.
Syöttikala / Deadbait
Marras — MaalisKuollut syöttikala pohjassa tai jään alla. Klassinen talvimenetelmä kapitaalisille hauille.
Mistä Suomesta haukia saadaan
Haukea esiintyy kaikkialla Suomessa. Nämä alueet tunnetaan erityisen suurista yksilöistä ja ensiluokkaisesta haukikalastuksesta.
Saimaan vesistö
61.5°N, 28.5°ELabyrintti lahdista ja saarista
Euroopan neljänneksi suurin järvi tarjoaa loputtoman labyrintin suojaisista lahdista, ruovikkoyöhykkeistä ja saaristokäytävistä. Ihanteellinen haukimaisema lukemattomilla oleskelupaikoilla. Erityisesti matalat, kasvillisuusrikkaat lahdet ylläpitävät huippuluokan haukia.
Turun saaristo
60.2°N, 21.5°EItämeren murtovesihauet
Turun ja Ahvenanmaan edustan saaristo tarjoaa ainutlaatuista murtovesihaukikalastusta. Keväällä suuret hauet siirtyvät mataliin lahtiin kudulle. Ravinteikkas Itämeren vesi suosii nopeaa kasvua ja ennätyskokoisia kaloja.
Oulujärvi
64.3°N, 27.2°EPohjoisen kasvillisuuslahdet
Suomen viidenneksi suurin järvi laajoine matalikoineeen ja kasvillisuuskenttineen. Pohjoisen pitkät kesäpäivät aiheuttavat räjähtävää kasvillisuuden kasvua — ja siten täydellisiä haukialueita. Vähäisempi kalastuspaine kuin etelässä.
Perämeri
63.0°N, 22.5°ERannikkohaue matalissa lahdissa
Perämeren rannikon matalat, suojaiset lahdet ovat vahvan haukipopulaation koti. Erityisesti keväällä ja alkukesällä kapitaaliset rannikkohauet saalistavat vain polvensyvyisessä vedessä — spektakulaarinen näkökalastus mahdollista.
