Clupea harengus membras
Itämeren silakka
Suomen leipäkala
Itämeren silakka — Suomessa nimeltä Silakka — on maan tärkein kaupallinen kala. Vuosittain Itämerestä pyydetään yli 100 000 tonnia, enemmän kuin mitään muuta kalalajia. Silakka on Atlantin sillin (Clupea harengus membras) alalaji, joka erottuu huomattavasti pienemmällä koollaan.
Helsingin silakkamarkkinat (Silakkamarkkinat) on Suomen vanhin perinnetapahtuma — vuodesta 1743 joka lokakuu Kauppatorilla. Kalastajat koko saaristoalueelta tuovat tuoreet ja jalostetut silakkatuotteensa pääkaupunkiin. Markkinat ovat UNESCO:n kulttuuriperintöehdokas ja houkuttelevat vuosittain yli 100 000 kävijää.
Toisin kuin Atlantin silli, joka voi kasvaa yli 30 cm:n, Suomen silakka jää yleensä alle 20 cm:n. Itämeren matala suolapitoisuus (5 — 8 ‰ verrattuna 35 ‰:een Atlantilla) ja lyhyempi kasvukausi selittävät tämän eron. Mitä silakka menettää koossa, se korvaa pelkällä massalla ja monipuolisuudella keittiössä.
Kausivaihtelut
Itämeren silakan rannikkopresenssi suomalaisissa vesistöissä — vaellushuiput keväällä ja syksyllä.
Ravintospektri
Silakka on planktoninsyöjä, joka ravitsee itsensä pääasiassa pienäyriäisillä ja eläinplanktonilla — aivan eri tavalla kuin petokalat.
Kasvu iän mukaan
Suomen Itämeren silakka on huomattavasti pienempi kuin Atlantin sukulaisensa — sopeutuma Itämeren murtovedessä elämiseen.
| Ikä (vuotta) | Pituus | Paino | Suhteellinen koko |
|---|
Elinympäristövaatimukset
Veden lämpötila
Kylmän veden kala. Välttää kesällä pintavesikerroksia ja hakeutuu syvempiin, viileämpiin kerroksiin.
Suolapitoisuus
Täydellisesti sopeutunut Itämeren murtoveteen. Matala suolapitoisuus on yksi syy silakan pieneen kokoon.
Syvyys
Muodostaa päiväsaikaan tiheitä parvia syvänteissä ja nousee yöllä pintaan syömään.
Rannikon läheisyys
Kutee mieluiten suojaisissa lahdissa ja saarien välissä. Saaristorannikko tarjoaa ihanteellisia poikastuotantoalueita.
Planktonitiheys
Seuraa planktonkukintoja. Kevätkukinta ja syystuotanto määräävät rannikkovaellukset.
Kutualusta
Kiinnittää mätimunat rakkoleviin ja muuhun vedenalaiseen kasvillisuuteen 2 — 10 m syvyydessä. Kutuaika huhti–kesäkuu.
Silakan kalastustekniikat Suomessa
Silakan kalastus Suomessa on sekoitus perinnettä ja tehokkuutta. Kaupallinen kalastus toimii verkoilla ja troolareilla, mutta virkistyskalastajille on useita hyviksi koettuja menetelmiä erityisesti rannikkovaellusten aikaan keväällä ja syksyllä.
Erityisen suosittua on kalastus laiturilta tai satamamololta yksinkertaisella käsisiimalla tai kevyellä vavalla — täydellinen aloitusmenetelmä, joka on Suomessa suosittua myös lasten ja perheiden keskuudessa. Sabiki-rissit useilla koukuilla mahdollistavat moninkertaiset saaliit.
Sabiki-rissi / silakanliha
Huhti — KesäPaternoster-systeemi 4-6 pienellä koukulla ja kalankuvi-imitaatioilla. Tehokkain menetelmä kevätvaelluksen aikana.
Pilkintä veneestä
Touko — LokaKevyet pilkit tai jigit vertikaalisesti veneen alla. Kaikuluotain auttaa löytämään parvet syvänteistä.
Verkko
Ympäri vuodenPerinteinen kaupallinen menetelmä. Vaatii Suomessa luvan. Silmäkoko 16-22 mm silakalle.
Käsisiima laiturilta
Kesä — EloYksinkertaisin menetelmä — täydellinen aloittelijoille ja perheille. Yksi koukku, yksi mato tai liuskapala, valmista.
Mistä Suomesta silakkaa saadaan
Silakkaa esiintyy koko Suomen Itämeren rannikolla. Nämä alueet ovat erityisen tuottoisia ja hyvin saavutettavissa.
Helsingin saaristo
60.2°N, 25.0°ESilakkamarkkinat — kaupunkikalastusta
Helsingin edustan saaristo tarjoaa erinomaista silakan kalastusta kaupungin välittömässä läheisyydessä. Keväällä parvet uivat suoraan saarten ohitse. Historiallinen Silakkamarkkinat lokakuussa tekee Helsingistä suomalaisen silakkakulttuurin keskuksen.
Turun saaristo
60.2°N, 21.5°EMaailman suurin saaristo
Yli 20 000 saarella Turun saaristo muodostaa maailman suurimman saaristoalueen. Saarten väliset suojaiset lahdet ovat ihanteellisia kutupaikkoja. Perinteiset kalastuskylät tarjoavat pääsyn ja paikallistietämyksen.
Ahvenanmaa
60.1°N, 19.9°EAutonominen alue, rikkaat kalavedet
Suomen ja Ruotsin väliin jäävä autonominen alue, jolla on pitkä kalastusperinne. Hieman korkeampi suolapitoisuus suosii suurempia silakoita. Ahvenanmaan kalastajat ovat toimittaneet silakoita Helsingin markkinoille vuosisatojen ajan.
Perämeri
63.0°N, 21.0°EMatalin suolapitoisuus, pienin silakka
Pohjoisella Perämerellä suolapitoisuus laskee alle 3 promillen. Silakat ovat täällä Suomen pienimpiä, mutta erityisen arvostettuja savukalana. Kalajoen kaupunki on tunnettu silakankalastuskeskus.
Ruokaperinne — silakka lautasella
Savustettu silakka — Kuumasavustettu silakka, ehkä suosituin valmistusmuoto. Kultainen ja aromaattinen, suoraan savustamosta nautinto.
Paistettu silakka — Ruisjauhopaneroituna ja voissa paistettuna. Suomalainen kesäklassikko, usein perunamuusin ja tillikastikkeen kanssa.
Silakkalaatikko — Perunainen silakkavuoka perunoilla, sipulilla ja kermalla. Perinteinen arkiruoka.
Suolasilakka — Vuosisataisella menetelmällä suolaan säilötty silakka.
Silakkapihvit — Hakatusta fileestä sipulin ja mausteiden kanssa valmistetut pihvit.
Helsingin Silakkamarkkinat, jotka on järjestetty vuodesta 1743 joka lokakuu, ovat paras paikka kokea suomalaisten silakkaherkkujen koko kirjo.
