Salmo trutta lacustris
Järvitaimen
Syvyyksien hopeinen saalistajatar
Järvitaimen (Salmo trutta lacustris) on taimenen järvimuoto, joka asuttaa Suomen suuria, syviä järviä. Se on yksi halutuimmista ja samalla harvinaisimmista makean veden kaloista maassa.
Toisin kuin purossa elävä kantamuotonsa, järvitaimen on sopeutunut avovesielämään. Se elää pelagisesti, seuraa muikku- ja kuoreparvien syvänteissä ja kasvaa huomattavasti suuremmaksi kuin purotaimen — yli 5 kg:n yksilöt eivät ole harvinaisia, ja ihanteellisissa vesistöissä saavutetaan yli 10 kg.
Järvitaimen on monissa suomalaisissa vesistöissä uhanalainen. Kutujoiden rakentaminen, ylikalastus ja järvien ekologian muutokset ovat heikentäneet luonnonkantoja voimakkaasti. Laajat istutusohjelmat ylläpitävät populaatioita monissa järvissä, mutta itsestään lisääntyvät villikannat ovat käyneet harvinaisiksi.
Kausivaihtelut
Järvitaimen on aktiivisimmillaan keskikesällä — kun se seuraa muikkuparvia avoveden halki ja uistelukausi saavuttaa huippunsa.
Ravintospektri
Järvitaimen on erikoistunut kalansaalistaja. Suuret yksilöt ravitsevat itsensä lähes yksinomaan muikuilla ja kuoreella — ne seuraavat saaliskalaparvia pelagisesti avoimen järven halki.
Kasvu iän mukaan
Järvitaimen kasvaa ravinteikkaissa suurjärvissä, joissa on hyvä muikkukanta, selvästi nopeammin kuin purotaimenet. Yli 5 kg:n kapitaalit ovat Suomessa mahdollisia.
| Ikä (vuotta) | Pituus | Paino | Suhteellinen koko |
|---|---|---|---|
| 1 | 10 cm | 10 g | 13% |
| 2 | 20 cm | 80 g | 25% |
| 3 | 30 cm | 260 g | 38% |
| 4 | 40 cm | 650 g | 50% |
| 5 | 50 cm | 1.3 kg | 63% |
| 6 | 58 cm | 2.1 kg | 73% |
| 8 | 68 cm | 3.5 kg | 85% |
| 10+ | 80 cm | 6.0 kg | 100% |
Elinympäristövaatimukset
Veden lämpötila
Kylmän veden kala, joka siirtyy kesällä syvempiin, viileämpiin kerroksiin. Suosii termokliiniä.
Järven syvyys
Elää pelagisesti Suomen suurissa järvissä. Tarvitsee syviä, kylmiä ja happirikkaita vesimassoja.
Saaliskala
Erikoistunut parvikaloihin kuten muikkuun ja kuoreeseen. Seuraa parvia aktiivisesti avoimen järven halki.
Happi
Tarvitsee korkean happipitoisuuden myös syvänteissä. Kesän kerrostuneisuus voi rajoittaa elinympäristöä voimakkaasti.
Termokliini
Kesällä järvitaimen saalistaa mieluiten lämpötilaharppauksen tuntumassa, jonne saaliskalojen on keskittyneitä.
Kutuympäristö
Nousee kutemaan sorapohjaisiin sivujokiin. Vesistöjen vapaaksi kulkeminen on populaation selviytymiselle elintärkeää.
Järvitaimenen kalastustekniikat Suomessa
Järvitaimen on avovesien kala. Sen saalistaminen vaatii eri menetelmiä kuin purotaimenen kalastus — tässä on kyse laajoista alueista, syvistä vesistä ja vaeltavien saaliskalaratvien paikallistamisesta.
Vetouistelu on ylivoimaisesti menestyksekkäin menetelmä: veneestä vedetään vieheitä tai syöttikaloja eri syvyyksissä veneen perässä. Nykyaikaiset kaikuluotaimet auttavat termokliinin ja saaliskalaparien paikallistamisessa.
Vetouistelu
Touko — SyysMenetelmä järvitaimenelle. Vieheitä tai syöttikaloja vedetään 5-20 m syvyydessä veneen perässä. Kaikuluotain ja painoviehe ovat avainvarusteita.
Heittouistelu koskista
Touko — KesäKutunousun aikana järvitaimenet siirtyvät sivujokiin. Suuret lusikkauistimet ja vaapput koskissa ja jokisuilla ovat silloin erittäin tehokkaita.
Vetouistelu painovieheellä
Kesä — EloKeskikesällä kalat oleskelevat syvällä. Painovieheillä saavutetaan tarkasti 10-25 m syvyys, jossa järvitaimenet oleskelevat termoklinin tuntumassa.
Mistä Suomesta järvitaimenta saadaan
Järvitaimenta esiintyy ainoastaan Suomen suurissa, syvissä järvissä. Nämä vesistöt tarjoavat parhaat mahdollisuudet kapitaaleihin yksilöihin.
Inarijärvi
69.1°N, 27.6°EArktinen suurjärvi
Suomen kolmanneksi suurin järvi Lapin sydämessä. Inarijärvi ylläpitää yhtä maan parhaimmista järvitaimenkannoista, tuettuna säännöllisillä istutuksilla ja tiukalla sääntelyllä. Kirkas, kylmä vesi tarjoaa ihanteelliset olosuhteet.
Päijänne
61.6°N, 25.5°ESuomen syvin järvi
Yli 95 metrin syvyydellään Päijänne tarjoaa täydelliset olosuhteet järvitaimenelle. Runsas muikkukanta takaa hyvän kasvun. Vetouistelu on täällä hallitseva kalastusmenetelmä, erityisesti alku- ja loppukesällä.
Höytiäinen
62.7°N, 29.5°EKunnostettu järvitaimenvesistö
Malliesimerkki onnistuneesta uudelleenistutuksesta. Kohdennetuilla istutustoimilla ja elinympäristön kunnostuksella Höytiäisestä on kehitetty yksi Itä-Suomen tuottavimmista järvitaimenvesistöistä.
Pielinen
63.2°N, 29.5°EItä-Suomen suuri taimenjärvi
Suomen viidenneksi suurin järvi lukuisine saarineen ja syvine uomineen on perinteinen järvitaimenvesistö. Laajan vesipinta-alan ja runsaan ravintopohjan yhdistelmä mahdollistaa komeita kaloja.
Rasvaevä — villi vai istutus?
Vinkki: Tarkista rasvaevä vedessä ennen kalan nostoa. Epävarmoissa tilanteissa vapauta aina ja kysy oppaaltasi.