Sander lucioperca
Kuha
Hämärän saalistaja
Kuha (Sander lucioperca) on Suomen arvokkain urheilukala kiloa kohti — ja samalla maan paras makean veden ruokakala. Suomessa se nauttii lähes legendaarista mainetta niin kalastajien kuin ravintoloidenkin keskuudessa.
Kuhasta tekee ainutlaatuisen sen silmät. Tapetum lucidumin — verkkokalvon takana olevan heijastavan kerroksen — ansiosta se näkee sameassa vedessä ja pimeässä paremmin kuin mikään muu petokala. Tämä on sen ratkaiseva etu: kun hauki ja ahven käyvät yöllä passiivisiksi, kuhalle alkaa oikea saalistus. "Lasimainen silmä", joka hehkuu valokeilassa aavemaisesti, on sen superase.
Kuha suosii juuri niitä vesistöjä, joita taimenet karttavat: sameita, ravinteikkaita järviä ja jokia lämpimällä vedellä ja hyvällä saaliskalaperustalla. Suomen lukuisissa mesotrofisista eutrofisiin järvissä se löytää ihanteelliset olosuhteet. Sen lihaa pidetään parhaana, mitä makea vesi tarjoaa — kiinteää, valkoista, ruodotonta ja hienovaraiselta maultaan.
Kausivaihtelut
Kuhan aktiivisuusmalli suomalaisissa vesistöissä — hämärä- ja yösaalistaja pääkaudella kesällä.
Ravintospektri
Kuha on erikoistunut petokala, joka saalistaa mieluiten hoikkia, hopeanvärisiä saaliskaloja — kuore ja salakka ovat ruokalistan kärjessä.
Kasvu iän mukaan
Kuhat kasvavat haukia hitaammin, mutta saavuttavat Suomen ravinteikkaissa järvissä vaikuttavia kokoja. Yli 5 kg:n kapitaalit ovat mahdollisia.
| Ikä (vuotta) | Pituus | Paino | Suhteellinen koko |
|---|---|---|---|
| 1 | 12 cm | 15 g | 13% |
| 2 | 22 cm | 90 g | 24% |
| 3 | 32 cm | 280 g | 36% |
| 4 | 40 cm | 550 g | 44% |
| 5 | 48 cm | 1.0 kg | 53% |
| 6 | 55 cm | 1.6 kg | 61% |
| 8 | 65 cm | 2.8 kg | 72% |
| 10+ | 80 cm | 5.5 kg | 89% |
Elinympäristövaatimukset
Veden lämpötila
Optimaalinen 12–22 °C:ssa. Kuha aktivoituu erityisesti loppukeväällä lämpötilojen noustessa ja pysyy aktiivisena syksyyn asti.
Sameus
Kuha suosii sameaa vettä, jossa sen ylivertainen yönäkö (Tapetum lucidum) on edukseen. Kristallinkirkkaita vesistöjä vältellään.
Veden syvyys
Kesällä 3–12 m syvyydessä hiekkasärkkien ja reunojen yllä. Talvella siirtyy syvemmälle 8–15 m.
Vesistötyyppi
Mesotrofiset tai eutrofiset vesistöt hyvällä saaliskalaperustalla. Täsmälleen päinvastainen kuin taimenvesistöt.
Rakenne
Kuha partioi syvyysreunojen, hiekkasärkkien ja riuttareunojen tuntumassa. Ei kasvillisuussaalistaja kuten hauki — mieluummin avointa, syvempää vettä.
Valo-olosuhteet
Kuha on hämärä- ja yösaalistaja. Sen silmät on optimoitu heikkoon valoon — paras syöntiaika on auringonlaskun ja keskiyön välillä.
Kuhan kalastustekniikat Suomessa
Kuha on vaativa saalis, joka vaatii hienoa varustusta ja tarkkoja menetelmiä. Toisin kuin hauki, joka reagoi aggressiivisesti suuriin viehisiin, kuha suosii hienovaraisia tarjoiluja ja hoikkia vieheprofiileja.
Tuottavin menetelmä on vertikaalijigaus veneestä — kaikuluotaimella reunojen ja hiekkasärkkien yli ajelehtien ja kumikalojen ohjaaminen suoraan veneen alla. Hämärässä ja yöllä saalismahdollisuudet kasvavat dramaattisesti.
Jigaus / Kumikala
Ympäri vuodenVertikaalijigaus ja laahaus 8–15 cm kumikaloilla. Tuottavin menetelmä kuhalle Suomessa.
Vaappu / Crankbait
Touko — SyysMatalasukeltavia vaappuja hämärässä hiekkasärkkien yli vedettynä. Ihanteellinen aktiivisesti saalistaville kuhille.
Syöttikala / Deadbait
Loka — MaalisHoikat syöttikalat (kuore, salakka) pohjaan tarjottuna. Klassinen talvimenetelmä suurille kuhille.
Yökalastus veneestä
Kesä — EloKaikuluotaimella reunojen yllä ajelehdi ja jigaten vertikaalisesti. Kuhankalastuksen kuningas laji.
Mistä Suomesta kuhaa saadaan
Kuhaa esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa. Nämä alueet tunnetaan erityisen suurista yksilöistä ja ensiluokkaisesta kuhakalastuksesta.
Vesijärvi / Lahti
61.1°N, 25.6°ESuomen kuhapääkaupunki
Lahden Vesijärvi on Suomen tuottavin kuhavesistö. Ravinteikkas, lievästi samea vesi tarjoaa täydelliset olosuhteet. Järven hiekkasärkät ja syvyysreunat ylläpitävät tiheää kuhapopulaatiota säännöllisin kapitaalein.
Säkylän Pyhäjärvi
61.0°N, 22.3°ESuomen kuuluisin kuhajärvi
Säkylän Pyhäjärvi on legendaarinen suomalaisten kuhakalastajien keskuudessa. Suhteellisen matala, tuottava järvi tarjoaa erinomaiset kannat ja sitä käytetään säännöllisesti kilpakalastukseen. Suomalaisen kuhankalastuksen klassikko.
Vanajavesi / Hämeenlinna
61.0°N, 24.4°ESamea vesi, suuret kuhat
Hämeenlinnan Vanajavesi-järjestelmä tunnetaan sameista, ravinteikkaista vesistään — juuri sitä, mitä kuha rakastaa. Rajoittunut näkyvyys on yösaalistajan eduksi ja mahdollistaa jatkuvasti hyvät saaliit.
Lohjanjärvi
60.3°N, 24.0°EEtelä-Suomen salainen vinkki
Helsingin länsipuolella sijaitseva Lohjanjärvi on aliarvostettu kuhareviri. Pääkaupungin läheisyys ja hyvä kanta tekevät siitä houkuttelevan kohteen. Erityisesti keskikesän yökalastus tuottaa täällä yllättävän suuria kaloja.
